RSS-syötteet

Korjaan heti ensimmäiseksi edellisessä blogiteksitissäni olevan muistilipsahduksen. Lukuvinkkeliä vetää Maija Naakka. Sitten varsinaiseen asiaan. Olen jo entisen sähköpostiohjelmamme aikana tilannut kirjastot.fi:stä ainakin ammattikalenterin RSS-syötteet ja ne ovatkin tulleet moitteetta sähköpostiini. Ajattelin, että sähköposti on kaikkein kätevin tapa saada ja lukea syötteitä, koska sitä käytän päivittäin. Erilliset ohjelmat unohdan kuitenkin katsoa. Siksi yritin tilata Labsin syötteet tähän nykyiseen web-pohjaiseen sähköpostiin. Aluksi kaikki näytti sujuvan toivotulla tavalla, mutta annettuani salasanan näyttöön rävähtikin entisen Groupwisen kirjautumisikkuna. Kuulin viisaammiltani, että RSS-syötteet edellyttävät tietotekniikkakeskukselta anottavaa tunnusta ja salasanaa sähköpostiohjelman eri versioon. Odottelen siis edelleen, että tietotekniikkakeskus saa ongelmani ratkaistuksi.

Slideshare

Slideshare jäi muuntamaan sinne lataamaani Power Point -esitystä Valtiopäiväasiakirjat verkossa1. Toivottavasti se pian löytyy palvelusta hakemalla jollakin/joillakin asiasanoista valtiopäiväasiat, valtiopäiväasiakirjat, eduskunta, Suomi, tiedonhaku, tietokannat.
Katja Valjakka Hyvinkään kirjastosta on ladannut Slideshareen erinomaisen tiedonhaun diaesityksen historian esitelmää tekevien kahdeksasluokkalaisten kirjastokäynnille nimellä Tiedonhakua kirjastossa http://www.slideshare.net/Katja_V/tiedonhakua-kirjastossa  Sivumennen sanoen koululuokan olisikin parasta tulla kirjastokäynnille vasta silloin, kun oppilailla on jokin opettajan antama laajempi tehtävä, johon tiedonhakua tarvitaan. Muuten opastus menee harakoille, ellei se sitten ole huomattavan viihdyttävää... Katja Valjakka vetää myös Hyvinkään kirjaston verkkolukupiiriä Lukuvinkkeliä.

Kaksi Wikipedian artikkelia

Vertasin englannin- ja suomenkielisen Wikipedian flamencoa esitteleviä artikkeleita  toisiinsa. http://en.wikipedia.org/wiki/Flamenco ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Flamenco
Englanninkielisen Wikipedian artikkeli on kuten tavallista suomenkielistä pitempi. Se painottuu musiikkiin. Flamencotanssista on kyllä oma kappaleensa, mutta se ei sisällä kovinkaan yksityiskohtaista tietoa. Suomenkielinen ei sisällä juurikaan enempää tietoa tanssista, mutta luulen, että se on tanssinharrastajan kirjoittama, koska heti ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan tanssikenkien koron suositeltavat korkeudet. Näkökulmien erosta todennäköisesti johtuu, että käsitykset flamencon tyylilajeista eroavat toisistaan: suomenkielisessä tyylilajijako tehdään myös tansseissa keskeisten rytmien mukaan; englanninkielisessä mainitaan vain kolme laulutapaan perustuvaa tyyliä, joista niitäkin yksi on ns. kaatoluokka eli kaikki muut. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että molemmissa artikkeleissa mainitaan tyylilajeja olevan kaikkiaan yli viisikymmentä. Englanninkielisessä Wikipediassa on myös erillinen artikkeli otsikolla Palo, jossa tyylilajeja käsitellään monipuolisemmin. http://en.wikipedia.org/wiki/Palo_(flamenco) Flamencon historiasta ja yhteiskunnallisesta viitekehyksestä suomenkielinen antaa selvästi enemmän tietoa. Molemmissa artikkeleissa on sama flamencotanssija Belén Mayaa esittävä valokuva.
Suomenkielinen artikkeli listaa lukuisan määrän linkkejäsuomalaisien flamencoryhmién kotisivuille ja  senlähteissä on mainittu kaksi kirjaa (joista olisi käsittääkseni löytynyt perusteellisempaakin tietoa). Englanninkielisen artikkelin lähdeluettelossa on toistakymmentä kirjaa.

Sumpli -ajanhallintaohjelma

Lähetin Sumpli -ajanhallintaohjelman avulla ajanpuutteen vuoksi vain kurssin ohjaajille ilmoituksen Reilun kaupan aarrejahtiin. Toivottavasti meni perille, vaikka en rekisteröitynytkään palveluun, koska se ei ymmärtääkseni ollut tarpeellista. Ymmärsinköhän oikein? En löytänyt palvelusta ohjeita ilmoituksen poistamiseen, ehkä se säilyy siellä hamaan ikuisuuteen...
Huomasin, että minulta on jäänyt rästiin keskustelufoorumeihin tutustuminen ja osallistuminen. Jos ehdin yritän vielä käydä kirjastot.fi:n keskusteluissa. Nyt on kiireesti käytävä siirtokirjojen kimppuun, joita on kertynyt ainakin ensi kesään riittävä hyllymetrimäärä.

LeMill-yhteisö

Kävin tutustumassa avointen oppiresurssien jakoon tarkoitettuun Aalto-yliopiston medialaboratorion LeMill -sivustoon, jonka nappasin Sometusta. LeMillistä on myös Wikipediassa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/LeMill

LeMill on aloittanut toimintansa v.2006. Jäseninä näyttäisi olevan opetustehtävissä toimivia omilla nimillään esiintyviä ihmisiä ympäri maailmaa esimerkiksi Virosta, Suomesta, Georgiasta, Liettuasta ja monesta muusta maasta (Wikipedian mukaan kieliä on 30), vaikkakin yleisimmin käytetty kieli näyttäisi olevan englanti.

Palvelu esittelee erilaisia työkaluja ja menetelmiä oppiresurssien tekoon, tarjoaa (tai ohjaa muilla sivuilla sijaitseviin) valmiita esityksiä, oppimateriaaleja ja oppimispelejä opetusta tai itseopiskelua varten (kuten esim. Kovat kertoimet- nettipeli pakolaisuudesta.) Sinne voi myös liittää omia oppimateriaalejaan tai liittyä johonkin oppisisältöjä kehittävään ja tuottavaan ryhmään. Ryhmillä on omat bloginsa. En saanut selville, kokoontuvatko ryhmät palvelun ulkopuolella.

Palvelun vaatiman ohjelman voi ladata ilmaiseksi.

Koin hakemisen tagipilvien keskeltä rajausmahdollisuuksista huolimatta hankalaksi ja ajnkäyttöön nähden hakutulokset jäivät epätyydyttäviksi. Yksittäiset resurssit oli asiasanoitettu, mutta valitettavan niukasti. En myöskään löytänyt ainakaan suomenkielistä ryhmää, johon olisin halunnut liittyä. Ulkopuoliseksi jäämisen vaikutelmaa ei tietenkään parantanut se, että sisältöä selattuani päätin ajanpuutteen vuoksi siirtää palveluun rekisteröitymisen tuonnemmaksi. Mielestäni myös palvelun virallisen blogistin sivuilla voisi olla jotain persoonallisempaakin kuin pelkkiä teknisiä uutisia.

Haikukisa

Löysin Kiiltomato.netin keskustelufoorumista Ilkka Ahmavaaran Haikukisa 2:n. En muista haiun tavutussääntöjä, mutta eipä niitä tässä vuonna 2008 aloitetussa kisassa vaaditakaan. Osallistuin siihen seuraavalla tavalla:
http://www.kiiltomato.net/keskustelu/search.php?t=2536  Linkki vie hakusivulle, jossa kirjoittamalla hakuun Haikukisa 2 pitäisi löytyä kyseinen haiku.
Hiljaista on Kiiltomadon keskusteluissa, kun minun viestini lisäksi sinne on tullut tänä vuonna vain yksi vastaus. Se on annettu vuonna 2008 tehtyyn Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutusta koskevaan kysymykseen. Käykää hyvät ihmiset piristämässä foorumin moderaattoria.

Innovaatio Facebookiin

Tietokirjojen lukupiiri voisi sopia Facebookiin. Sellaista en ole vielä mistään löytänyt. Kaunokirjallisuuden lukupiirejä FB:ssä on useita. Lukuelämyksiä -ryhmäänkin osallistuvat näyttävät lukevan kertomakirjallisuutta.

Luomukanalinkkejä

Luomukanaa kauppoihin http://www.facebook.com/group.php?gid=130393885573&v=wall ja Uusi musta uutisoi http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/8/22/suomalaista-luomukanaa-syodaan-jo-syyskuussa.html

Kirjastojen Facebook-sivuista

En ehkä ymmärtänyt tehtävää oikein, mutta kävin vilkaisemassa muutamien kirjastojen FB-sivuja. Minusta ne olivat kaikki hyviä ja aktiivisesti ajan tasalla pidettyjä. Oli tietoa kirjaston tapahtumista, kirjastossa kokoontuvista ryhmistä, muutoksista aukioloajoissa ja muissa palveluissa. Kirjaesittelyihin ja muinin kirjaston tuottamiin ajankohtaisiin palveluihin pääsi kätevästi samoin kirjaston kotisivulle. Ehkä olen liian fakkiutunut, mutta en osaa toivoa muuta enkä kritisoida. Se näkyy, mikä näytetään.

Viskilän kukonpoikaa

 Metropolin Life Luontaistuotekaupassa Joensuussa on saatavana pakastettua kukonpoikaa, joka ei ole luomua, mutta eläimet ovat saaneet ulkoilla ja toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä elämänsä aikana. Niiden elämä on todennäköisesti ollut pitempi kuin pikakasvatettujen broilerien, koska ne ovat hidaskasvuista muistaakseni Skotlannista tuotettua rotua. Yksi pakaste painaa reilut 1,5kiloa ja maksaa hiukan yli 20 euroa. Tämän luomumpaa broileria ei Joensuusta saa, vaikka Sastamalassa on ruvettu kasvattamaan tanskalaista rotua olevaa luomubroileria.
http://www.viskila.fi/tuotteet
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194692491401/artikkeli/suomen+ensimmainen+luomubroileri+kasvaa+pirkanmaalla.html

Viimeksi lukemiani kirjoja

Luin lomalla Markus Nummen Karkkipäivän, joka oli järkyttävä lukukokemus ja sai minut liittymään MLL:n jäseneksi. Yann Martelin Piin elämä puolestaan tarjosi lopussa paljastuksen, joka askarruttaa edelleen. Tarkoittiko kirjailija, että uskonnot ovat sisäisen tiikerimme kesyttämistä? Sitaatti kirjan lopusta: "Sellaista se on Jumalan kanssa." Sabine Kueglerin Elämän viidakossa tuli luettua pikaisesti loppuun, vaikka tuntuikin, että samat asiat kerrottiin jo hänen edellisessä kirjassaan jopa paremmin.

Mitä muuta toivoisin tältä kurssilta

Toivoisin, että oppisin laittamaan puhelimeeni oman soittoäänen. Onnistuin jo tekemään soittoäänen, mutta kun siirsin sen puhelimeen, sieltä ei kuulunut mitään.

Laternan blogi alkaa

Olin näköjään perustanut ja poistanut blogin kirjastotantta -kurssilla. Jostain syystä olin käyttänyt Laterna -nimimerkkiä, joten käytän sitä edelleen. Toivon tämän uuden kurssin pitävän minut kärryillä hurjaa vauhtia muuttuvassa verkkomaailmassa ja antavan uusia työkaluja  ideoiden toteuttamiseen. Toimin kirjastonhoitajana Joensuun pääkirjaston tietopalvelussa.